HISTORIA

Kolmen yön ihme

Jatkosodan ensimmäinen ratkaisutaistelu käytiin Helsingissä kolmena iltana ja yönä: 6.-7, 16.-17. ja 26.-27. helmikuuta 1944.

Neuvostoliitto pyrki pakottamaan Suomen rauhaan Kaukotoimintailmavoimien (ADD, Aviatsija Dalnego Deistvija) ilmaoperaatiolla, joka kohdistui Helsingin pommitusten lisäksi helmikuussa Kotkaan, Raaheen, Rovaniemelle, Turkuun sekä kahdesti Ouluun.

Helsinki oli tärkein kohde. Kyseessä oli Neuvostoliiton ilmavoimien suurin strateginen ilmaoperaatio toisessa maailmansodassa. Helsingin tuhon esit erityisesti ilmatorjunnan sulkutuli, joka pakotti viholliskoneet kääntymään takaisin ja pudottamaan pommit ennen tavoitemaalia.

Sulkutulen pelotevaikutusta tehostettiin muokkaamalla kranaatteja: Kranaattien yläosasto porattiin pala pois ja tila täytettiin magneesium ja alumiinin seoksella, joka voimisti räjähdyksen valoa.

Helsingin pelastumisen kannalta tärkeässä osassa olivat vuonna 1943 Saksasta hankitut tutkat, joiden avulla hyökkäyksiin voitiin varautua ajoissa ja suunnata sulkutuli oikeaan aikaan.

Helsingin ilmapuolustus onnistui tehtävässään - ainakin jos tuloksia vertaa kaupunkien pommituksiin muissa maissa. Pommituksissa ihmisiä toki kuoli ja haavoittui sekä rakennuksia tuhotutui ja vaurioitui. Tuhot olisivat olleet moninkertaiset, jos ilmapuolustus olisi epäonnistunut.

Ilmatorjuntarykmentti 1 kantoi suurimman vastuun pääkaupungin puolustuksesta. Toisen ja kolmannen pommitusyön torjuntaan saatiin tukea myös Saksan ilmavoimilta 12 yölentotoimintaan kykenevän hävittäjän voimin. Lisäksi kaupungin ilmapuolustukseen osallistui ilmasuojelujoukkoja, suojeluskuntalaisia, lottia ja sotilaspoikia. Heidän ansiostaan Helsinki pelastui tuholta!

Ilmatorjuntamuseo Facebookissa

Ilmatorjuntamuseo Facebookissa

Suurpommitukset
Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944